2. syyskuuta 2014

Väsyttää

 Joskus on päiviä jolloin edes pannullinen kahvia ei saa minua yhtään hereille. Tuntuu ettei tajua mitään ja silmät menee väkisinkin kiinni. Puheen sijasta suusta tulee vain haukotuksia ja paleltaa. Usein nämä tuntemukset enteilevät vielä migreeniä joten vaikka lasten kanssa on vaikea levätä on pakko edes yrittää.

 Pienimmän ottaessa pikapäikkäreitään voi laittaa isommalle pojalle DVD:n ja vaipua itse sohvalle peiton alle koiran uneen valmiina olemaan heti tarvittaessa saatavilla. Kaikkien lasten ollessa hereillä lepääminen onkin hankalampaa. Siksi mulla on makuuhuoneessamme jemmalaatikko, josta migreenin aikanakin kaivan lapsille tekemistä. Kun ne eivät ole aina saatavilla, lapsilla riittää yllättävän pitkään mielenkiintoa jemmojen tutkimiseen.

Tänään Pikkutäryllä ei pyörinyt katseltavaa vaan hän tutki kainalossani kirjoja. Pikkuveljellekin valittiin oma ihan siltä varalta että heräisi. Näillä eväillä sain maata melkein tunnin. Tosin ötökkäkirjaa tutkiessa sain vähän väliä olla vastailemassa mikä mikäkin eläin oli. Kirjat toimivat siis huomattavasti paremmin silloin kun Tellu on kotona niitä pojille lukemassa.

Tässä reilun vuoden aikana olen siis ainakin oppinut kuuntelemaan kehoni viestejä eli lepäämään jos vaan suinkin mahdollista silloin kun keho niin vaatii. Ellen lepää niin laittaa se elimistö minut pakkolepoon sitten migreenillä mikä lasten kanssa yksin kotona ollessa on melkoisen kaaoksen paikka. Pienen vauvan kanssa migreenistä vielä selviää, mutta 1-vuotiaan kitisevän täystuhon kanssa on vaikeampi levätä pimeässä huoneessa.


 Vaikka tänään melko kauan sainkin maata niin piristävämpää olisi ollut ottaa vaikka 10 minuutin pikatorkut. Nyt lasken tunteja, että saisin illalla tai yöllä taas painaa pääni tyynylle ja ihan oikeasti torkahtaa.  Huomenna onkin taas toivottavasti energisempi päivä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti